Tähän ensimmäiseen tehtävääni valitsin siis aiheeksi laskimoperäisen säärihaavan. Nämä haavat ovat varsin työllistäviä monella tapaa ja varsin yleisiä (eivätkä vain vanhusväestön ongelma).
Potilas -esimerkkini on varsin tyypillinen säärihaavapotilas ja hänellä on vankka säärihaava -historia. Tällä hetkellä potilaalla ei kuitenkaan ole haavaa!!! Mutta se tie, miten tähän hoitotulokseen on päästy, on niin mielenkiintoinen, että päädyin kuitenkin käyttämään juuri tätä potilasta esimerkkinä laskimoperäiseen säärihaavaan syventyessäni.
Lähtökohtahan on ollut se, että potilaan siirtyessä meille hoitoon, hänellä oli erittäin pahat laskimoperäisiksi säärihaavoiksi luokitellut haavat molemmissa jaloissaan säärten alaosassa. Haavat olivat olleet potilaalla jo vuosia hänen vielä ollessaan kotona. Potilaan yleistilan heikentyminen vei hänet laitoshoitoon ja sieltä potilas siirtyi pysyvästi hoitoon meidän yksikköömme. Edellinen hoitopaikka oli luokitellut potilaan haavat parantumattomiksi ja lisäksi haavoissa oli todettu bakteeriviljely -näytteen oton myötä kasvavan Res -gns -bakteeri... Mutta niinpä vain saimme potilaan haavat kiinni :) Uusien haavojen syntymisen estäminen sen sijaan on ollut todellinen haaste, eikä kompastuskiviltäkään ole vältytty... Joten aihe sinällään on varsin mielenkiintoinen :)
Tästä se sitten lähtee :)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti